Venekunta teki v. 1959 kaksi hylkeenpyyntimatkaa ja sai saaliikseen yhteensä 125 hyljettä. Venettä käytettiin hylkeenpyyntireissuihin 15 kertaa. Hylje oli 1970-luvulla uhanalainen eläin aiemma ...
Venekunta teki v. 1959 kaksi hylkeenpyyntimatkaa ja sai saaliikseen yhteensä 125 hyljettä. Venettä käytettiin hylkeenpyyntireissuihin 15 kertaa. Hylje oli 1970-luvulla uhanalainen eläin aiemman voimakkaan pyynnin sekä ympäristömyrkkyjen vuoksi.
Kvarnbackenin mäellä seisoo kaksi tuulimyllyä menneiden vuosisatojen ja entisaikaisen maanviljelysyhteisön muistomerkkeinä. Storkvarnen, Isomylly, on Suomen suurimpia tuulimyllyjä. Museoon kuuluu myös sisustettu kalastajatupa ja venevaja kalastusvälineineen ja -esineineen.
Myllyllä käynti päätti ennen vanhaan pitkän, kevään kylvöistä alkaneen viljelykauden. Korjattu vilja jauhettiin myllyssä jauhoksi, josta myöhemmin leivottiin leipää. Harrströmin kylässä viljaa saattoi tuulisina päivinä jauhaa 10–15 myllyä. Niistä on nykyään jäljellä kaksi.
Storkvarnen, Isomylly, rakennettiin 1840-luvulla, ja se seisoo edelleen alkuperäisellä paikallaan meren ja sen navakoiden tuulten äärellä. Myllyn rakensivat Isak, Karl ja Johan Ingels. Myllyn siivet ovat 19,5 metriä pitkät ja mylly on maanpinnasta siiven yläkärkeen mitattuna 22 metriä korkea. Storkvarken on Suomen suurin toimiva mylly. Kvarnbackenin pienempi mylly rakennettiin 1800-luvun lopulla. Myllyt on korjattu, ja ne ovat molemmat käyttökunnossa. Mäellä oli alun perin viisi tuulimyllyä ja koko kylässä kaksitoista pienehköä myllyä. Kvarnbackenin myllyt käynnistetään vuosittain kesäjuhlilla, jolloin ne jauhavat jauhoa.
Myllyn runkona on suuri puunrunko, joka yhdessä isojen tukkien ja kivien kanssa toimii perustuksena. Kvarnbackenin mäellä on myös luhti, aitta, paja ja savusauna.
Lisäksi museoalueeseen kuuluu vanha kalastajatupa ja venemaja, jotka sijaitsevat 300 metriä pitkässä luonnonsatamassa Kvarnbackenin juurella. Kalastajatupa on sisustettu tyypilliseksi kalastajaperheen kodiksi 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun tyyliin. Tupa on kylän vanhimpia taloja, peräisin 1700-luvulta, mutta se siirrettiin satamaan 1970-luvulla. Valokuvat kertovat hylkeenpyynnistä ja hyljeveneistä. Venevajassa on esillä hyljevene, kalastajaveneitä ja pari venemoottoria. Paikallisväestön rysät, valtavat suola-astiat ja tuohikohoilla varustetut verkot kuvastavat seudun kalastuskulttuuria.
Vastarakennettu museovenemaja (keväällä 2013) esittelee rannikkoelämän kalastuskulttuuria ja vanhoja kalastusvälineitä. Rakennus on vammaisille sopeutettu ja toimii myös kokous- ja juhlatilana.
Harrströmissä löytyy myös museosilta, joka sijaitsee historiallisella Pohjanlahden rantatiellä. Nykyinen silta on valmistunut vuonna 1898.