Laihialla on hevoskasvatuksessa ja raviurheilussa pitkät perinteet. Isännän kamarissa on esillä raviurheiluun ja Eri-Aaroniin liittyviä esineitä. Eri-Aaroni oli menestyksekäs laihialainen ravi ...
Laihialla on hevoskasvatuksessa ja raviurheilussa pitkät perinteet. Isännän kamarissa on esillä raviurheiluun ja Eri-Aaroniin liittyviä esineitä. Eri-Aaroni oli menestyksekäs laihialainen ravihevonen, ravikuningas, jonka jälkeläisistä tuli monta raviurheilun tähtijuoksijaa.
Laihian Kotiseutu- ja Nuukuurenmuseo on monipuolinen matkakohde koko perheelle. Museon esineet ja rakennukset kertovat tyypillisestä 1800-luvun pohjalaistilasta. Laihialaisten kuuluisaa nuukuutta kuvataan loppuun käytetyillä ja kuluneilla esineillä, pilke silmäkulmassa.
Kotiseutumuseo sijaitsee vuonna 1827 rakennetussa Rapilan talossa. Rakennus on alkuperäisellä paikallaan, mutta museo siirtyi sinne 1970-luvulla. Rapila oli aikoinaan vauras tila; seinät oli esimerkiksi maalattu ja koristettu kukkakuvioin.
Museoon kuuluu yli 5000 esinettä ja 16 rakennusta, joista vanhin on vilja-aitta vuodelta 1731. Esineet ovat 1700–1800 -luvuilta. Museon vanhimpiin esineisiin kuuluu morsiuspenkki, jonka selkänojaan on kaiverrettu vuosiluku "1638". Museolla on esillä Laihialta löytyneet hautaröykkiöt, ja mm. rautakauden aikaisia muinaislöytöjä. Ullakolla on esillä työkaluja ja tekstiilejä, mm. sodanaikaisia vaatekappaleita.
Ennen oli tavallista, että ns. "laukkuryssät" eli kulkukauppiaat kiersivät talosta taloon myymässä laukussa kuljettamiaan tavaroita. Museossa on 1900-luvun alkupuolen polkupyörä, joka kuului v. 1877 Laihialla syntyneelle "laukkuryssälle", Aleksei Mitrofanoffille. Hän alkoi jo nuorena työskennellä isänsä kauppaliikkeessä, jolloin hän solmi monia yhteyksiä kulkukauppiaisiin. Aikanaan hänestä tuli menestyvä liikemies ja kauppaneuvos.
Nuukuurenmuseo on Suomen erikoisimpia museoita, ja sen kokoelmat sisältävät loppuun kuluneita ja käytettyjä esineitä ja aimo annoksen huumoria. Laihialaiset tunnetaan nuukuudestaan ja pennin venyttämisen taidostaan. Laihiaa kutsutaankin piloillaan Suomen Skotlanniksi, joka sekin tunnetaan säästäväisyydestään. Museoesineet kertovat myös entisajan elämästä ja miten kaikki otettiin talteen ja käytettiin hyödyksi. Esimerkiksi teuraseläimestä käytettiin kaikki ruhonosat eri tarkoituksiin ja kun täysin palvellut lihaveitsi oli tylsynyt, se siirrettiin uuteen käyttöön esim. mattoveitseksi.
Nuukuurenmuseon rakennus on entinen mäkitupa, joka on pystytetty kirkonkylän laitamille luultavasti jo 1700-luvulla. Seinät on tapetoitu sanomalehdillä ja hirsikerrosten välit tiivistetty sammaleella. Mäkituvissa asuivat yhteiskunnan köyhimmät ja kaksihuoneisessa tuvassa saattoi asua kymmenhenkinenkin perhe.
