Museo Pohjanmaa

Kuddnäsin museo

kuddns9194
kuddns9210
kuddns9218
kuddns9229
kuddns9194
kuddns9210
kuddns9218
kuddns9229
Tiesitkö, että...
1800-luvun alussa rakennetun Kuddnäsin esikuvana oli (Vanhan) Vaasan hovioikeus. Kartanon nimi oli vuoteen 1840 saakka Kudnis ja nimi lienee tullut sen entiseltä omistajalta, jota kutsuttiin ...
1800-luvun alussa rakennetun Kuddnäsin esikuvana oli (Vanhan) Vaasan hovioikeus. Kartanon nimi oli vuoteen 1840 saakka Kudnis ja nimi lienee tullut sen entiseltä omistajalta, jota kutsuttiin Kudd-Nisseksi

Zachris Topeliuksen lapsuudenkoti, Kuddnäs on ylväs, valkoiseksi kalkittu puutalo Kuddnäsissä Uudessakaarlepyyssä. Aikalaisinteriöörit ja esineet, jotka ovat kuuluneet Topeliuksen suvulle, luovat tunnelmallisen miljöön, joka vie vierailijan takaisin 1800-luvun alkupuolelle.

Kuddnäs on porvariskoti Uudessakaarlepyyssä 1800-luvun alkupuolelta. Museo esittelee kuinka Topeliuksen perhe – tyypillinen pohjalainen porvarisperhe – eli. Huonekalut ja esineet kertovat ajan tavoista ja tottumuksista. Kamarissa, jossa Zachris Topelius (1818-1898) syntyi, on kehto jäljellä vieläkin. Kauniit interiöörit talossa ovat koristeltuja lähinnä empire-tyylisillä huonekaluilla ja seinillä on muotokuvia Topeliuksesta ja hänen perheestään. Yhdessä saleista on flyygeli, jolla Zachris ja hänen sisarensa opettelivat pianonsoittoa.

Topeliuksen isä Zacharias Topelius oli lääkäri ja hänellä oli vastaanotto kotona. Hän oli kansanrunouden keräämisen lisäksi hyvin kiinnostunut myös maanviljelyksestä. Yritys mallitilan luomiseksi johti useiden huomattavien maatalouskoneiden hankintaan. Koneita tulivat ihmiset katsomaan kaukaakin. Kiinnostuksen luonnontieteisiin hän jakoi poikansa Zachriksen kanssa. Topeliuksen hyönteiskokoelma on esillä yhdessä muiden lapsuuden esineiden kanssa, kuten luistinten ja kelkan.

Luonnonkaunis Kuddnäs ja elämän meno kartanossa kuvastuu Topeliuksen runoissa. Täältä hän haki inspiraatiota mm. Valtteri seikkailee Taivasmäen Sokerimaassa -satuihin. Joitain pieniä Topeliuksen piirustuksia on säilynyt, esimerkiksi paperille piirrettyjä sotilaita. Ullakkokamari, jossa hän kirjoitti monet nuoruudenrunoistaan, on lähes alkuperäisessä asussaan.

Päärakennuksen vieressä on vanha huvimaja, jossa Topeliuksella oli tapana istua ja kirjoittaa silmäillen samalla ohivirtaavaa jokea. Vesi näkyi ennen, mutta nyt maisema on kasvanut umpeen osittain maan kohoamisen vuoksi.

Kartano on myös esimerkki siitä miltä hyvinvoiva tila on voinut näyttää 1800-luvun alussa pakaritupineen sekä sivurakennuksineen. Pakarituvassa on kesäisin taidenäyttelyitä. Keltaisessa sivurakennuksessa pidettiin Zachriksen ja Emilien häät ja nykyisin siellä on kahvila museokauppoineen sekä juhlasali, jota voi vuokrata erilaisiin tilaisuuksiin.

Topeliuksen perheen muutettua Kuddnäsista oli talolla useita omistajia ja se toimi myös vaivaistalona. 1930-luvulla Kuddnäs muutettiin museoksi ja kunnostettiin alkuperäiseen asuunsa.

Kesäisin Kuddnäsissa järjestetään aikamatkoja Topeliuksen aikaan. Katso lisätietoa kotisivuilta.