Eri maatiloilla oli erilaisia, niille ominaisia kuvioita puvuissa ja tekstiileissä. Museossa esitellään 1900-luvun alun perinteisiä petolahtelaisia arkivaatteita mutta myös pyhäpukuja, peittoj ...
Eri maatiloilla oli erilaisia, niille ominaisia kuvioita puvuissa ja tekstiileissä. Museossa esitellään 1900-luvun alun perinteisiä petolahtelaisia arkivaatteita mutta myös pyhäpukuja, peittoja ja mattoja.
Petolahden kotiseutumuseoon saapuessaan astuu 1800–1900-lukujen vaihteen petolahtelaiskotiin. Ullakolla esitellään entisajan talonpoikaisyhteisössä käytettyjä esineitä ja tekstiilejä. Kirkon kupeessa sijaitsevan museoalueen kauniissa ympäristössä on säilynyt vanhoja mäkitupia, joista saa käsitystä siitä, miten vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä asuttiin.
Kotiseutumuseo sijaitsee kirkonmäellä seurakuntataloa vastapäätä. Museorakennuksen ikä on hiukan epäselvä, mutta yhteen hirsiseinään on kaiverrettu vuosiluvut 1886–87. Rakennus on vuosien saatossa palvellut renkitupana, pyhäkouluna ja rippikoululaisten opetuspaikkana, kunnes se 1970-luvulla otettiin museokäyttöön.
Museon alakerta on kalustettu petolahtelaisin huonekaluin vanhanajan talonpoikaistuvaksi porstuoineen, porstuakamareineen, pirtteineen ja kamareineen. Kauniisti tapetoidussa kamarissa on vähän harvinaisempi sänky, nimittäin puuleikkauksin koristeltu parivuode. Yläkerrassa on erilaisten esineiden kokoelmia. Kultakimpaleena ovat erilaiset vanhanajan puhelimet, joissa on erillinen kuuloke, mikrofoni ja numerolevy. Yksi on saksalaista mallia ja mahdollisesti peräisin Suomen sisällissodan ajalta.
Museoalueella on säilynyt muutamia mäkitupia: Kaalas-Marian tupa, Jossinan tupa ja Lennian tupa. Koltabackin pienet punaiset mökit muodostavat kauniin ympäristön, ja ne ovat tärkeä osa paikkakunnan vanhaa rakennusperintöä. Kaalas-Marian mökkiä asusti Maria aina 1950-luvulle saakka. Mökin sisustus on säilynyt lähes ennallaan hänen ajoistaan. Jossinan mökki aiotaan lähivuosina kunnostaa ja sisustaa 1950-luvun tyyliin. Lenni tunnettiin kylällä radiolaitteita kohtaan tuntemastaan kiinnostuksesta, ja hänen mökkinsä aiotaan mahdollisesti sisustaa ennenvanhaisen koulun esineillä.
Museoalueella on lisäksi lainamakasiini, joka sijaitsee aivan Petolahden kirkon kiviaidan vieressä. Siellä säilytettiin viljaa, jota annettiin kylän talonpojille lainaksi huonoina aikoina. Museorakennukset ovat alkuperäisillä paikoillaan kirkon vieressä – paitsi tuulimylly, joka on siirretty kirkonmäelle kellotapulin pohjoispuolelle Taklaxista. Kirkonmäellä aiemmin sijainneet tuulimyllyt on purettu niiden jouduttua käyttämättöminä vähitellen huonoon kuntoon.
Nybyn Finnbackenissa jonkin matkan päässä kotiseutumuseolta on Arstun tila, jonka historia ulottuu 1800-luvun alkupuolelle. Siellä esitetään kesäteatteria, mutta Arstussa järjestetään myös kotiseutujuhlia ja yhteislauluiltoja, ja tilaa voi myös vuokrata. Tontilla on asuinrakennuksen ja sen eri esineiden lisäksi myös tallirivi, navetta ja liiteri sekä paikalle siirretty luhtirakennus ja heinälato. Kotiseutumuseolla järjestetään vuoden aikana erilaisia teemailtoja, joissa muun muassa muistellaan entisaikoja.