Museot A-Ö » Uskonto ja yhteiskunta » Lebellin kauppiaantalo

Kävijä voi tunnelmallisessa Lebellin kauppiaantalossa tutustua 1700–1800-lukujen interiööreihin ja tärkeään osaan Kristiinankaupungin historiaa. Sisustuksessa on säilynyt alkuperäisiä yksityiskohtia, ja yhdessä huonekalujen sekä käyttö- ja koriste-esineiden kanssa ne luovat museoon autenttista ilmapiiriä.

Lebellin kauppiastalo sijaitsee Kristiinankaupungin ainutlaatuisessa puutaloympäristössä ja kertoo, miten kauppiasperhe asui ja eli merenkulkukaupungissa yli 200 vuotta sitten. Pihaa ympäröivät ulkorakennukset, joista yksi on harvoja merenkulun loiston päiviltä säilyneitä suolamakasiineja.

Ensimmäisen kauppiastalon rakennutti 1720-luvulla Casper Lebell, alunperin puolalainen sotavanki, joka vapautettiin ja sai oikeuden harjoittaa kauppaa Kristiinankaupungissa. Perheen arvovalta ja vauraus kasvoivat pojan, Casper Lebell nuoremman, myötä. Hän nousi luottamusta nauttivaksi porvariksi ja loi omaisuuden viemällä maasta tervaa ja puutavaraa ja tuomalla suolaa. Casper Lebell nuorempi rakennutti nykyisen talon v. 1762. Talossa asui kolme Lebellien sukupolvea ja kaksi sukuun avioitunutta Holmströmin sukupolvea, kunnes talo siirtyi toisiin käsiin. Lebellin kauppiaantalo on toiminut museona vuodesta 1939.

1760-luvulta aina 1840-luvulle vaihtelevat aistikkaat ja kauniit interiöörit kuuluvat museon harvinaisuuksiin. Huoneiden läpi kulkiessa näkee, miten toisiaan seuranneet aikakaudet löysivät jalansijansa myös Kristiinankaupungin kaltaisessa pienessä rannikkokaupungissa, josta oli runsaasti yhteyksiä muualle maailmaan. Suuren salin isossa kaarevakulmaisessa sohvassa on istunut esim. Kustaa IV Adolf v. 1802, ja kun Venäjän tsaari Alexander I otettiin vastaan kaupungissa v. 1819, hänkin sai istua samalla sohvalla – mutta eri talossa.

Yläkerran komea barokkisali alkuperäisine kattomaalauksineen ja kudottuine sirotetapetteineen on ainutlaatuinen Suomessa. Jokaisessa tapetin liuskassa on eri kuosi, ja salin vihreä kaakeliuuni kuuluu Suomen vanhimpiin säilytettyihin esineisiin. Rokokoota edustaa Lebellin förmaakiksi kutsuttu kamari, ja talossa on myös kustavilaistyylinen sali, empiresalonki ja Biedermeier-tyylinen kamari.

Intarsialipas, peruukkipölkky, teepöytä, nahkapäällysteinen kirstu, hollantilainen kaakeli, empire-huonekalut, käsinmaalatut tapetit ja muut kiehtovat esineet luovat museoon ainutlaatuisen ilmapiirin. Museon vanhimpiin esineisiin kuuluu pieni eebenpuinen lipas 1670-luvulta. Jotkut esineet ovat luultavasti kuuluneet Lebellin ja Holmströmin perheille, mutta suuri osa on peräisin 1700-luvun lopulta 1800-luvun alkupuoliskolle ja kuulunut seudun kauppias- ja laivanvarustajasuvuille.

Kesäisin talolla järjestetään 1700-luvun iltoja, esim. Bellmanin vierailu Kristiinankaupunkiin, trubaduuri-iltoja ja näytelmiä. Teemanäyttelyitä, esim. valokuvanäyttelyitä, järjestetään suunnilleen joka toinen vuosi. Museoalueeseen kuuluu myös Felénin talo vuodelta 1841. Siellä voidaan järjestää erikoisnäyttelyitä ja tapahtumia.

Museoalueella on myös Felenin talo vuodelta 1841. Tässä rakennuksessa järjestetään 1700-luvun tarinailtoja, kuten Bellmanin käynnistä kaupungissa, trubaduuri-illoista, teemanäyttelyitä esimerkiksi vanhoista valokuvista ja kaupunkisuunnitelmista. Felenin talolla on kesäkahvila. Tarjoilu muina aikoina järjestetään sopimuksen mukaan. Taloa voi vuokrata yksityistilaisuuksiin.