Museot A-Ö » Uskonto ja yhteiskunta » Suomen ruotsalainen koulumuseo

Pohjanmaan ensimmäinen ruotsinkielinen kansakoulu perustettiin Munsalaan vuonna 1862. Koulu toimii nykyään museona, joka esittelee arkisten esineiden ja vanhaan tyyliin sisustettujen luokkahuoneiden avulla, miten ennen vanhaan käytiin koulua ja kuinka kansakoulu on kehittynyt Suomen ruotsinkielisillä alueilla. Näytteillä on kaikkea mahdollista vanhanaikaisesta kohokartasta tyypillisessä 1860-luvun luokkahuoneessa ensimmäisiin kouluopetuksessa käytettyihin tietokoneisiin.

Suomen ensimmäisen ruotsinkielisen kansakoulun perusti lehtimies ja itseoppinut opettaja Anders Svedberg (1832-1889). Svedberg toimi opettajana Munsalan pitäjän kiertokoulussa muutaman vuoden, minkä jälkeen hän perusti oman koulunsa Storsvediin vuonna 1862. Koulusta tuli suomalaisen koulumaailman edelläkävijä. Ennen kansakoulujen tuloa opetusta oli annettu kodeissa tai kiertokouluissa. Opetusta hoitivat papit, lukkarit tai itseoppineet opettajat, jotka opettivat kansaa lukemaan ja kirjoittamaan.

Munsalan koulurakennuksen suunnittelijaksi valittiin Vaasan kaupungin asemakaavan laatinut lääninarkkitehti C. A. Setterberg.

Opettajaksi haluavat hakeutuivat useilta paikkakunnilta Svedbergin kouluun voidakseen sitten toimia kyläkoulun opettajana ennen kuin opettajankoulutus siirtyi Uudenkaarlepyyhyn vuonna 1873 perustettuun seminaariin. Oppilaatkin saattoivat tulla kaukaa. Nuorimmat oppilaat olivat 10-vuotiaita ja vanhimmat noin 40-vuotiaita. Koululla oli poikien asuntola, kun taas tytöt olivat täysihoidossa lähistön maatiloilla.

Koulutalon lämmittäminen kuului oppilaiden tehtäviin. Polttopuut piti pilkkoa ja kantaa sisään ja kakluuni lämmittää. Opettaja asui yleensä koululla. Oppilaat oppivat uusia aineita, kuten maantietoa, luonnontietoa ja historiaa, mutta myös liikunta ja musiikki olivat tärkeä osa kouluelämää. Museolla on esimerkiksi tallessa koulun alkuperäinen urkuharmoni.

Museon helmiin kuuluvat opetusaineistona käytetty aito kivikautinen kirves sekä koulun pitkätpenkit, joita käytettiin alkuaikoina ennen kahden istuttavien pulpettien käyttöönottoa.

Koulu on toiminut museona vuodesta 1976. Koulu on hyvin säilynyt ja käytännössä alkuperäisessä kunnossa, minkä takia se tarjoaa uskottavan näyttämön aikamatkalle vanhanajan koulupäivään. Aikamatkoja järjestetään tilauksesta. Koululla järjestetään vuosittain eri oppiaineiden erikoisnäyttelyitä, jolloin esimerkiksi vanhat koulukirjat laitetaan näytteille. Uudenkaarlepyyn kulttuuriviikon aikana museolla on avoimet ovet, ja kesällä järjestetään yhteislauluiltoja ja kotiseutujuhlat. Alakouluikäisille lapsille on ”Historiatiedustelijat-kerho” (ruotsiksi Historiespanarna), joka kokoontuu kouluvuoden aikana tutkimaan entisten aikojen tapoja ja tottumuksia.