Museot A-Ö » Saaristo, kalastus ja merenkulku » Bosundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseo

Luoto on kautta aikain ollut veneenrakennus- ja kalastusperinteiden seutua. Bosundin vene-, kalastus- ja metsästysmuseossa on kuutisenkymmentä venettä – aina 1930-luvun soutuveneistä uudenaikaisempiin muovisiin perätuuppareihin. Näytteillä on myös venemoottoreita, kalastusvälineitä ja valokuvia.

Meren läheisyyden ansiosta luotolaiset ovat eläneet kalastuksella aina niistä ajoista 1200–1300-luvuilla, jolloin näille saarille asetuttiin asumaan. Kalastusveneet rakennettiin itse, ja luotolaiset opittiin tuntemaan taitavina laivatimpureina lähinnä purjeveneiden kaudella 1500-luvulta 1800-luvun lopulle. Museossa on paikkakunnalla rakennettu luotolaisvene vuodelta 1938.

Bosund on laivanrakentajien kylä, jossa ennen vanhaan oli laivanrakentaja lähes joka talossa. Nykyään seudulla asustaa 3–4 laivanrakentajaa. Aiemmin vene oli luotolaisille välttämätön kulkuväline, ja vielä 1900-luvun alussa mantereelle piti kulkea vesitse. Nykyään veneitä rakennetaan ja käytetään lähinnä virkistystarkoituksiin.

Museon kokoelmissa on muun muassa talonpoikaisveneitä, kilpaveneitä esim. Oslo-jolla 1940-luvulta, jollia, kanootteja, kaunis mahonkivene vuodelta 1953 ja 23-jalkainen moottorivene vuodelta 1958 sekä hylkeenpyyntiveneitä. Museon veneet on tehty vuosina 1930–1965.”Elikkovene” (ru. Kreatursbåten) on erityisen kiintoisa: sillä kuljetettiin lehmät saaristolaitumille keväisin. Kaksi suurta kalastusvenettä kytkettiin tilapäisesti yhteen, jolloin saatiin tilat 3–4 lehmälle vasikoineen.

Perinteistä puuveneen, kirkkoveneen, rakentamista kuvataan valokuvasarjassa, ja näytteillä on kuvia myös hylkeenpyynnistä. Museon kokoelmiin on aikaa myöden lisätty erilaisia venemoottoreita ja osittain kotona tehtyjä kalastus- ja metsästysvälineitä. Museossa on sekä perä- että keskimoottoreita, esim. Wickström ja Pietarsaaren moottorit, sekä ulkomailta amerikkalaisia, baltialaisia ja ruotsalaisia moottoreita. Sukelluksesta kiinnostuneille näytteillä on viisimastoisen Marienborg-kuunarin hylystä nostettuja löytöjä. Marienborg haaksirikkoutui v. 1924.

Alueelle on siirretty saaristopaja, joka on rakennettu kolmesta nuottaveneestä, 1700-luvun ranta-aitta kalapyydyksineen ja riista-ansoineen, ranta-aitta yksikätisen Runarin veneveistämöstä, suolamakasiini, tuulimylly ja saaristolaismökki, jossa esitellään, miten maitoa käsiteltiin saaristossa. Alueen saaristolaismökki on niukasti kalustettu: sänkyjä, pari muuta huonekalua, seinät tapetoitu sanomalehdillä – herättää nostalgisia tunteita monissa kävijöissä.

Museolla järjestetään vuosittain kalamarkkinat sekä hyljepäivä, jolloin ruoaksi valmistetusta hylkeenlihasta tarjotaan maistiaisia. Vuoden mittaan järjestetään eriteemaisia kertojailtoja esim. metsästyksestä, hylkeenpyynnistä ja sukeltamisesta tai sitten lähdetään historiakierrokselle kylään.