Museot A-Ö » Muinaisaika » Teuvan kotiseutumuseo

Teuvan kotiseutumuseo tallentaa paikallishistorian esineitä ja tarinoita. Entisaikojen maanviljelysyhteistöä, liiketoimintaa ja kuuluisien teuvalaisten tekoja esitellään monipuolisella esineistöllä.

Teuvan kotiseutumuseo sijaitsee 1700-luvun loppupuolen lainamakasiinissa. Kokoelmat sisältävät lähinnä maatalouteen liittyvää talonpoikaisesineistöä mutta myös keittiötyökaluja, esim. käsikäyttöisen ”Pesu-Liisa” –pesukoneen, kansallispukuja tai voikirnuja, jotka kertovat entisajan elämästä. Tervanpolton työkalut todistavat seudulla aiemmin runsaista tervahaudoista. ”Pirtupoliisin” lyhty on säilynyt viinan salakuljetuksen ja kotipolton kukoistusajoilta.

Teuvalla on ollut koko joukko menestyneitä urheilijoita, kuten Mauri Hongisto, joka voitti 61 kultaa hiihtokilpailuissa. Museossa on vaikuttava suksikokoelma, joka sisältää puusuksia 1900-luvun alusta, sodanaikaisia suksia Teuvan Nevalan tehtaalta, Toivo Saarisen kilpasuksia 1940-luvulta ja Hongiston viimeiset puusukset 1970-luvulta.

Otto Syreeni on toinen eturivin teuvalainen, jonka tarina on kirjattu kotiseutumuseoon. Hän otti 1920-luvulla hoitaakseen isänsä kankaanvärjäysliikkeen opiskeltuaan ensin mm. Saksassa. Kankaanvärjäyksen lisäksi hän alkoi kehittää muita tuotteita, esim. musteita, kengänkiillotusaineita, maaleja ja ns. kotivärejä – pieniä värijauhepusseja monilokeroisessa hyllyssä, jollainen oli useissa kaupoissa eri puolilla Suomea. Hän sai kansainvälistä tunnustusta värienmäärityksen ja -sekoituksen menetelmistään, joiden ansiosta vain kolmen värin pohjalta voitiin kehittää 15 000 värisävyä. Syreenin liike- ja asuintalo (rak. 1931) palvelee nykyään Teuvan kunnantalona.

Teuvan aiemman apteekin lähes koko irtaimisto on esillä museossa eri instrumentteineen, purkkeineen ja vaakoineen. Lisäksi kokoelmat sisältävät paikallisen ruukuntekijä Veikko Seppäsen savitavaroita, Teuvan orkesterin musiikki-instrumentteja sekä sisällissodan esineitä ja valokuvia.

Kotiseutumuseo huolehtii myös teuvalaisen virsirunoilija Simo Korpelan synnyinkodista, joka sijaitsee vähän matkan päässä kylästä. Museon rakennuksiin kuuluu lisäksi Komsin tuulimylly, joka on edelleen luultavasti alkuperäisellä paikallaan. Tuulimyllyä käytettiin lähinnä 1800-luvulla.