Museot A-Ö » Tekniikka ja teollisuus » Kimon ruukki

Kimon ruukki on Pohjanmaan ainut rautaruukkimuseo. Täällä opetetaan 300 vuotta vanhaa taontataitoa sukupolvelta toiselle kurssien ja koko päivän kattavien esitysten avulla. Lehtevän kauniissa patojen, koskien ja siltojen maisemassa voi tutkia historian ajanjaksoja 1700-luvun rakennusten, muun muassa ruukkitilan, kellotapulin ja kankivasarapajan raunioiden lomassa.

Museo sijaitsee vuoden 1763 rautamakasiinissa. Siellä on esillä 1700-luvun Kimon ruukin sekä vasarapajan pienoismallit, tunnelmallisia kuvia ruukin työnteosta sekä erilaisia raudan jalostukseen liittyviä esineitä ja työkaluja, esimerkiksi sepän mestarinkirja Tukholman Bergskollegiet-koulusta ja seppien takomia hautaristejä, myös heidän omiaan.

Kimon ruukki kuuluu Suomen vanhimpiin teollisuuslaitoksiin. Sen perusti ruotsalais-saksalainen Peter Heijke vuonna 1703. Kimo sopi mainiosti raudanvalmistukseen, koska siellä oli polttoainetta eli puuhiiltä tuottavia metsiä ja vesivoimaa antavia koskia, sekä satama lähellä. Satama oli erityisen tärkeä, koska rautamalmi rahdattiin ruukkiin jaaloilla Ruotsista. Ruukin alku ei kuitenkaan ollut ruusuinen, sillä venäläisjoukot tuhosivat sen vuonna 1714 Isonvihan aikaan. 1730-luvulla rakennettiin uusi masuuni, joka sijoitettiin alemmas jokivartta ja lähemmäs satamaa. Malmi sulatettiin masuunissa puuhiilen ja kalkkikiven avulla harkkoraudaksi, eräänlaiseksi raakaraudaksi. Harkkorauta rahdattiin ruukkialueelle noin 10 km jokea ylös, ja ruukissa takojat jalostivat sitä muun muassa kankiraudaksi ja nauloiksi. Harkkoraudan sivutuotteena saatiin sinivihreitä kuonakiviä, joita nykyäänkin näkee seudun talonperustusten täytteenä.

Ruukin omistajat asuivat aina muualla, joten Kimon ruukissa ei ole komeaa päärakennusta. Isännöitsijät hoitivat ruukkia, ja sepät tulivat 1700-luvun alussa ruotsalaisista tai muista suomalaisista ruukeista. Ruukin kukoistusaika oli vuosina 1780-1806, jolloin Kimon ruukki oli Suomen suurimpia. Uusia sepänpajoja rakennettiin ja KB-leimalla merkitty kankirauta sai mainetta hyvästä laadustaan.

Teolliset ja tekniset muutokset kaatoivat käsiteollisuuspainotteiset ruukit 1800-luvun lopussa Kimon ruukille löytyi kuitenkin uusia toimintamuotoja, ja se muutettiin sahalaitokseksi ja myllyksi. Kimonjoen koskia hyödynnettiin vuodesta 1922 lähtien sähköä tuottavien turbiinien pyörittämiseen.

Yksi kesän kohokohdista on vuosittainen taontapäivä, joka järjestetään heinäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Ohjelmaan kuuluu muun muassa vanhanajan tori, taontaesityksia, vanhanajan leikkejä, kahvia ja ruokaa, opastusta ja musiikkia. Kesäisin ja syksyisin ruukissa järjestetään taontakursseja, ja kesäviikonloppuisin alueella voi nähdä seppiä työssään. Käytä tilaisuutta hyväksesi ja yhdistele vanhaa ja uutta museon nykyaikaisessa taidegalleriassa tai veteraaniautoharrastajien ja moottoripyöräilijöiden vuosittaisilla kesäretkillä Kimon ruukkiin.

Kartano

Kartano on tänään moderni kokoustila missä voi pitää seminaarit, kokoukset, häät, syntymäpäivät ja muita juhlia tai tapahtumia. Kartano on restauroitu kustavilaisen tyyliin täyttyääkseen nykypäivän vaatimukset.

​Kartanon vuokraus: Ulf Johansson puh. 050-3370404