Museot A-Ö » Muinaisaika » Jepuan kotiseutumuseo

Jepuan kotiseutumuseo esittelee laajan aikakirjon lähihistoriaa, joka ponnistaa muinaisajoista, painottuu 1700-1800-luvuille ja ulottuu 1940-luvulle saakka. Museossa esitellään talonpoikaiselämän arkea ja juhlaa esineiden ja rakennusten avulla, ja myös mielenkiintoisia löytöjä Jepuan useista pronssiaikaisista kiviröykkiöistä on sisällytetty näyttelyyn.

Kotiseutumuseona toimiva rakennus pystytettiin 1700-luvun lopussa, ja silloin se oli talonpoikaisperheen asuntona. Maatalous hallitsi tilan monipolvista historiaa 1800-luvulla aina teollistumisen alkuun saakka. 1900-luvun puolivälissä kunta käytti tilaa vanhusten vuokratalona. Kotiseutumuseo avasi ovensa vuonna 1975 seitsemän vuotta sen jälkeen kun kunta oli luovuttanut tilan kotiseutuyhdistykselle.

Jepuassa on tehty useita muinaislöytöjä, ja museon niin kutsutussa muinaishuoneessa on muun muassa pronssikirveitä, piikivinen nuolenkärki ja noin 3000 vuotta vanha reikäkirves. Eräs mielenkiintoisimmista esineistä on postiljoonikalpa Jepuanmiekka (ruot. Jepposvärdet), joka on peräisin 1600-luvulta. Miekka löydettiin vuonna 2004 metsänistutuksen yhteydessä.

Viitisenkymmentä museon näyttelyesineistä on peräisin 1700-luvulta, ja suuri osa niistä on kuulunut pastori Thomas Eleniukselle; esimerkiksi kolmesta leveästä lankusta koostuva rustiikkinen tammipöytä ja hänen kotinsa raamatut. Museoalueella on myös Eleniuksen aitta vuodelta 1778, yksihuoneinen tupa 1700-luvulta, piharakennus ja pieni yrttitarha.

Museon helmiin kuuluu tekstiilikokoelma, joka koostuu Jepuan ja lähikuntien liinoista, vaatteista, komeista täkeistä, lastenvaatteista ja pitseistä. Esillä on myös tekstiilitöihin liittyviä työvälineitä, kuten kutomakone, kangaspuut ja erilaisia rukkeja. Vuosittain järjestetään erilaisia teemanäyttelyitä esim. vanhanajan musiikista tai koulusta.

Museon nykyaikaisempaan osaan kuuluu 1940-luvun tyyliin sisustettu asuinrakennus. Ajalle tyypilliset huonekalut, mustavalkoinen televisio, gramofoni, rintamamiesten puhdetyöt ja muut esineet kertovat 1940-luvun arkipäivästä ja myös rintamasotilaiden vapaa-ajasta ja Lotta Svärd -liikkeestä.

Kotiseutuyhdistys järjestää vuosittain kotiseutujuhlat heinäkuun kolmantena sunnuntaina, ja joinain vuosina myös käsityöläispäivän kesän aikana. Muita hauskoja tapahtumia ovat elokuun yhteislauluilta ja lokakuun tunnelmallinen tarinailta.