Museot A-Ö » Erikoismuseo » Hägglundin valokuvamuseo

Hägglundin valokuvamuseo avattiin vuonna 2000, ja se rakentuu valokuvaaja Erik Hägglundin valokuvaamon ympärille. Laaja kamerakokoelma ja valokuvaamon välineet kertovat valokuvauksen historiasta 1910-luvulta nykypäivään asti.

Rökiöläinen Erik Hägglund oli kiinnostunut taiteista jo nuorena, ja hän matkusti Ruotsiin työskennelläkseen maalarin oppipoikana. Siellä hän sai töitä valokuvaamosta ja hänen kiinnostuksensa valokuvaamiseen heräsi. Palattuaan kotiseudulleen hän perusti oman vaatimattoman valokuvaamon lautavajaan vuonna 1910. Hän rakensi ensimmäisen ateljeekameransa itse ja myös maalasi kuvaustaustan itse. Molemmat ovat näytteillä museoon rakennetussa ateljeen kopiossa.

Hägglund toi ensimmäisten joukossa valokuvataiteen Pohjanmaan maaseudulle. Hän kuvasi seudun elämää 50 vuoden ajan ja kierteli pyörällään kamera ja jalusta tarakkaan kiinnitettyinä. Hänen pitkä uransa tuotti 35 000 lasinegatiivia, jotka lahjoitettiin Ruotsalaisen kirjallisuuden seuralle vuonna 1972. Nykyään niitä säilytetään Pohjanmaan perinnearkiston kokoelmissa. Kuvien sanotaan esittävän Suomea pienoiskoossa. Museon teemanäyttelyissä on esillä erilaisia aihepiirejä, esim. ristiäiset, lapset, luokkakuvat, kihlakuvat, häät, hautajaiset, seudun ympäristö ja talot, työnteko, juhlat ja yhdistyselämä.

Vitriineissä on esillä satakunta erilaista kameraa, 1900-luvun alun laatikkokameroista nykypäivän digitaalisiin kameroihin. Hägglund hankki ensimmäisen ostokameransa Amerikan siirtolaiselta. Museoon on rakennettu myös pieni pimiö. Kuvia retusoitiin eli paranneltiin jo 1900-luvun alussa, ja museossa esitetään, miten se tehtiin lyijykynällä ja vahvoilla lampuilla.

Hägglundin kiinnostus taiteisiin kesti koko hänen elämänsä, ja hän myös maalasi tauluja erityisesti sota-aikana, jolloin oli vaikea saada valokuvaustarvikkeita ja hyvää paperia. Osa tauluista on näytteillä museossa. Alueella järjestetään kesäisin myös taidenäyttelyitä.

Hägglundin valokuvamuseo sijaitsee Rökiön myllyalueella myllytuvan toisessa kerroksessa. Mylly rakennettiin vuonna 1920, ja siellä jauhettiin lähinnä ohra- ja kaurajauhoa eläinrehuksi. Myllyn kukoistuksen päivät ajoittuivat sota-ajalle ja heti sen jälkeen, jolloin se työllisti kolmessa työvuorossa yhdeksän miestä. Mylly suljettiin 1980-luvun puolivälissä, ja Rökion kirjastoyhdistys on kehittänyt siitä kylätoiminnan ja matkailun keskuksen.