Museot A-Ö » Hannan tupa

Hannan tuvassa kerrotaan Västervikin pyykkäreiden historiasta sekä Gerbyn-Västervikin kotiseutuhistoriasta. Hanna oli ”amerikanleski”, joka elätti itsensä työskentelemällä pyykkärinä Västervikin huvilanomistajille. Kotiseutumuseon lisäksi Västervikiin ja Gerbyhyn voi tutustua vaeltamalla eri reittejä. Kävellen kylässä -oppaasta löytyy viisi vaellusreittiä, joissa näkyy osia vanhoista asutusalueista.

Hannan tupa rakennettiin 1897-1898. Tupa on saanut nimensä perijätär Johanna Gäddan mukaan. Johannan vanhemmilla, singsbyläisillä Karl-Johan Carlsson-Ehnillä ja Johanna Abrahamintytär Lithénillä oli oma talo samalla pihamaalla. Talon kellarikuopan ja kivijalan jäännökset sekä kiviaitaa voi vieläkin nähdä. Hanna meni naimisiin Söderuddenista kotoisin olevan Alfred Gäddan kanssa ja heidän hääkuvansa koristaa vieläkin tuvan seinää. Hannan mies ja poika muuttivat kuitenkin Amerikkaan. Hannasta tuli "amerikanleski" ja hänen piti alkaa itse ansaita elantonsa, joten hänestä tuli pyykkäri kuten monista muistakin Västervikin naisista.

Noihin aikoihin oli epätavallista, että naiset pystyivät omalla työllään elättämään itsensä maaseudulla. Västervikissä sekä kaupunki että huvila-asutus olivat lähellä, ja naiset solmivat yhteyksiä saariston huviloissa asuviin porvareihin, jotka tarvitsivat pesuapua. Huviloilla työskentelystä muodostui portti työn saamiseen myös kaupungista talvikuukausien ajaksi. Kylän lammen pehmeä vesi oli myös yksi syy siihen, että juuri Västervikissä oli paljon pyykkäreitä. Alueella on kuulemma ollut noin kahdeksan pesutupaa.

Hanna oli viimeiset kaksi elinvuottaan vuoteenomana ja kuoli vuonna 1937. Sodan jälkeen tuvassa asui jonkin aikaa karjalaisia ja sen jälkeen tupa oli kauan tyhjillään. Hannan pojan Anselmin kuoltua Gerbyn-Västervikin kotiseutuyhdistys sai talon haltuunsa ja vuokrasi tontin. Tupa kunnostettiin ja nykyään se toimii yhdistyksen kotiseutumuseona. Tupa on ennallistettu vanhoilla huonekaluilla ja kankailla. Kokoelmassa on myös Västervikin partiolippukunnan 1950-luvun partiopuku, todennäköisesti lääkärille kuulunut venäläinen sotilaspukutakki ja 1900-luvun alun juhlaleninki Stormin tilalta.

Tontti on korkea ja kauniilla paikalla ja pihan kaivo oli aikoinaan kylän parhaita. Pihalle on siirretty kalastusvälineitä esittelevä lato. Kalastus oli nimittäin tärkeä sivuelinkeino seudulla.