Museot A-Ö » Erikoismuseo » Cronoholmenin laivanveistämö

Jouxholmenissa noin kahdeksan kilometrin päässä Kruunupyyn keskustasta on Cronoholmenin laivanveistämön jäännökset. Ruotsin kruunulla oli täällä 1600-luvun lopussa laivanveistämö, jonka elinvoimainen toiminta työllisti seudun käsityöläisiä. Pohjanmaalla valmistettiin eniten aluksia koko Suomessa 1600-luvulla. Tutustu Jouxholmenissa alueen historiaan, 1600-luvun laivanrakennukseen ja laivatimpureiden arkielämään ja aherrukseen.

Cronoholmenin laivanveistämön jäännökset Jouxholmenissa ovat parhaiten säilyneitä 1600-luvun laivatelakoita koko Suomessa. Laivanveistämö perustettiin vuonna 1673 rovasti Jacobus Brenneruksen saadessa tilaisuuden rakentaa Ruotsin amiraliteetille mäntyaluksen ajalle tavanomaisen tammialuksen sijaan. Alus hyväksyttiin ja Cronoholmenin suojaisa sijainti, runsaat puuvarat sekä paikallisten veneenrakentajien ammattitaito tarjosivat hyvät edellytykset sopivalle laivanrakennuspaikalle.

Vuosina 1673-1704 Jouxholmenissa rakennettiin yli 60 alusta ja palkkalistoilla oli enimmillään yli 200 ihmistä. Rakennetut alukset olivat sota-alusten sijaan lastialuksia, jotka kuljettivat ankkureita, tykkejä, tammipuuta ja joukkoja Ruotsin valtakunnan eri kaupunkien välillä. Suurimmat alukset, kolmimastoiset kreijarit, olivat yli 100 jalan (30 metrin) pituisia.

Laivanveistämö oli etenkin taloudellisesti erittäin tärkeä seudulle. Talonpojat kartuttivat käsityötaitojaan ja palkatkin olivat hyvät. Metsänomistajat myivät puutavaraa, ja Pietarsaaren ja Kokkolan alihankkijat sekä seudun porvarit osallistuivat uuteen kaupankäyntiin. Veistämö vaikutti jopa kansantaiteeseen, ja veistämöllä työskenteleviltä ruotsalaisilta ammattimiehiltä saatiin uusia vaikutteita.

Kruunupyyn tienoon taitavien käsityöläisten takia seutu sai erikoisluvan, jonka mukaan kuninkaalle tarjottiin timpureita tavanomaisen, pitäjän jokaisen ruodun ylläpitämäksi määrätyn sotilaan sijaan. Kruunupyyn vene- ja laivatimpurit matkustivat Ruotsiin amiraliteetin laivanveistämölle Karlskronaan palvellakseen siellä, ja moni ei enää koskaan palannut kotiseudulleen.

Cronoholmenin laivanveistämön toiminta lopetettiin vuonna 1704 osittain maankohoamisen takia, joka heikensi vesillelaskumahdollisuuksia, ja osittain laivaston vaatiessa vahvempia tammesta valmistettuja aluksia. Asiaan vaikuttivat myös levottomat ajat 1700-luvun alun Suomessa sekä Suuri Pohjan sota. Jouxholmenissa jatkettiin kuitenkin jonkin aikaa laivanrakennusta yksityisille markkinoille ja porvareiden käyttöön laivanrakennuksen Ruotsin kruunulle päätyttyä.

Nykypäiviin säilyneet talonperustukset, kuonakasat, maakellari ja muut alueelta löytyneet esineet todistavat seudulla harjoitetusta vilkkaasta laivanrakennuksesta. 1990-luvun puolivälissä perustetulla museoalueella on museorakennus, sepän paja, kaivo, suuri laivanankkuri ja muistomerkki. Museossa esitellään erilaisten esineiden, arkeologisten löytöjen, piirustusten, työvälineiden ja pienoismallien avulla alusten rakentamista 1600-1700-luvuilla.