Museot A-Ö » Vähänkyrön kotiseutumuseo

Vähänkyrön kotiseutumuseo sijaitsee vanhassa lainamakasiinissa Kyrönjoen äärellä. Näyttely kertoo entisajan elämästä, ja se on jaettu eri teemoihin, esimerkiksi lasten syntymään, hengelliseen elämään, maanviljelyyn ja sota-aikaan. Vähäkyröläisten yritteliäisyys näkyy kokoelmista, ja museo tarjoaa laajan katsauksen Vähänkyrön historiaan.

Museon esineet kertovat entisaikain talonpoikien arkielämästä. Museossa on kalastusvälineitä, rekiä, maanviljelijöiden ja myös pläkkyreiden työkaluja. Erityisen mielenkiintoinen kokoelma esittelee Suomen todennäköisesti vanhinta kätilön tarvikkeistoa, ja näyttelyssä kuvataan entisajan synnytystapahtumaa. Näyttelyä täydentävät 1950-luvun lastenhoitajan univormu, helistimet, lastenkirjat ja kehdot. Vähässäkyrössä valmistettiin pitkään äitiyspakkauksiin kuuluneita pesuvateja. Seudun ensimmäinen kätilö, Hilja Solkela, työskenteli Vähässäkyrössä vuosina 1927-1958.

Vähäkyrölaiset ovat aina olleet yritteliästä väkeä, mikä näkyy myös kokoelmissa. Esimerkiksi maahantuodut konjakkitynnyrit saivat uuden käyttötarkoituksen paikallisen makkaratehtaan vesikärryinä, ja monissa kodeissa oli sodan jälkeen ”tehdas”, jossa valmistettiin esiliinoja. Vähäkyrö tunnetaan myös kankaankutojistaan, pläkkyreistään ja teurastajistaan. Räätälin työkalujen, kangaspuiden ja rukkien joukossa on erityisen mielenkiintoinen esine: Suomen vanhin rukki vuodelta 1611.

Museo esittelee pääasiassa talonpoikaiselämää, mutta näytteillä on myös naistensatula, vaikka lähimpään herraskartanoon on matkaa. Museossa säilytetään Kolkin kartanon vellikelloa.

Yksi huoneista on rakennettu toisen maailmansodan korsun malliin. Ahtaat tilat ja kuusitukeista tehdyt ulkoseinät antavat kuvaa rintamaelämästä. Kokoelmien harvinaisuuksiin kuuluu Suomen sisällissodan aikainen saksalainen jääkäriunivormu, jonka Martti Laurila on lahjoittanut museolle. Venäläiset maastohousut sekä Venäjän sirpillä varustettu kypärä täydentävät suomalaisia sotilasunivormuja.

Sodanaikaisten esineiden lisäksi voidaan mainita myös Suomen ensimmäinen valtiolippu, joka näyttää hieman erilaiselta kuin nykyinen lippumme. Näytteillä on lisäksi suojeluskunnan ja rintamasotilaiden lippuja. Samaan aikakauteen kuuluu myös kylän ensimmäinen sähköinen permanenttikone, jonka paikallinen kampaamo hankki vuonna 1941.