Museot A-Ö » Raippaluodon kotiseutumuseo

Raippaluodon kotiseutumuseo kuvaa tyypillistä saaristolaistilaa. Kokoelmissa on sekä käyttöesineitä ja huonekaluja 1700–1800-luvuilta että käsinommeltuja vaatteita nuorille ja vanhoille.

Raippaluodon kotiseutumuseo sijaitsee Alexandersgatan-kadun varrella keskellä kylää. Museon kokoelmat kattavat kaiken entisajan saaristolaiskylän omavaraistalouteen kuuluneet alueet. Mökki on tyypillinen raippaluotolaismökki 1700- ja 1800-luvun esineineen ja huonekaluineen. Maalatut, usein vihreitä yksityiskohtia sisältävät talonpoikaishuonekalut ovat erityisen tyypillisiä Raippaluodossa. Tuvassa on nurkkakaappi vuodelta 1830, ruokapöytä vuodelta 1773 ja voikirnu vuodelta 1790.

Saaren pääelinkeinona oli kalastus, mutta lampaidenhoito oli sen rinnalla tärkeä osa saaristolaisten elantoa niin lihan kuin villankin takia. Lampaat laidunsivat kesäisin saarilla ja haettiin takaisin kotitilalle syys- tai lokakuussa. Lampaat kerittiin ennen syysteurastusta, ja saatu villa käytettiin hyödyksi. Museossa on säilynyt käytännössä kaikki villan ja tekstiilien valmistukseen käytetyt työvälineet: karstoista, rukeista, rullastooleista ja vyyhdinpuista aina kangaspuihin ja parsintyynyihin. Talvisin elantoa hankittiin myös käsityöläisinä, ja Raippaluodossa oli monia taitavia kirvesmiehiä.

Vaasalainen faktori Gustav Liljeström teki aloitteen kotiseutumuseon perustamiseksi Raippaluotoon 1900-luvun alussa. Hän oli kesävieraana saarella huomannut, että kylältä löytyi vastahakoistakin suhtautumista uuteen nuorisoseuraan. Hän esitti sen vuoksi, että nuoret ja vanhat voisi saada puhaltamaan yhteen hiileen perustamalla kylään kotiseutumuseon. Niinpä kylällä alettiin kerätä esineitä, ja kotiseutumuseo vihittiin v. 1915. Museokokoelma sijaitsi aluksi nuorisoseuratalon yhdessä huoneessa, mutta v. 1929 sille päätettiin rakentaa oma mökki. Nuorisoseura hoitaa museotoimintaa vielä nykyisinkin.

Museon kultakimpaleita säilytetään eri tekstiilien, vaatteiden ja hattujen kamarissa: käsin ja koneella kudottuja vaatteita, eksoottisia hattuja joita merimiehet olivat tuoneet kotiin pitkiltä purjehduksiltaan ja jopa toisen maailmansodan aikainen kypärä. Myös museon kirjakokoelma on vaikuttava. Se sai alkunsa heti kotiseutumuseon ensimmäisenä vuonna. Meren ja merimieselämän läheisyys näkyy kokoelmissa – esineiden joukossa on kompassi, erilaisia kalaverkkoja, hylkeennahkaiset lumikengät ja Etelämeren saarten koralleja.

Kotiseutumuseo on erinomainen vierailukohde myös esikoululaisille tai koululuokille, jotka haluavat perehtyä kotiseutuunsa ja entisajan elämään.