Museot A-Ö » Alajepuan sotilastorppa

Astu kadonneeseen aikaan Alajepuan sotilastorpassa, jossa on säilytetty aito 1940–1950-lukujen sisustus. Tämä pieni mökki sijaitsee kauniilla metsäisellä kukkulalla, ja se on rakennettu sotilastorpalle määrättyjen mittojen mukaan: torpassa on porstua, tupa ja makuukamari.

Ensimmäinen merkintä sotilastorpan asukkaasta on vuodelta 1753. Sotilastorppa on sotilaalle rakennettu ja hänen käytössään ollut torppa. Niitä rakennettiin 1600-luvulta aina 1800-luvulle saakka, ja ruodut (eli talojen tai tilojen muodostamat ryhmät) kustansivat ne. Sotilaalle piti antaa lehmä, laidunmaata ja jonkin verran viljelysmaata. Rauhan aikana sotilaat työskentelivät usein maanviljelijöinä tai käsityöläisinä. Sotilastorpan piti olla pohjaltaan 8 x 4 metriä ja seitsemän hirsipuuta (eli noin kaksi metriä) korkea, jotta kaikilla sotilailla olisi tasavertaiset asuintilat.

Talonpojat olivat vastuussa siitä, että sotilaalla ja hänen perheellään oli kaikki tarvittava. Vastineeksi talonpoikien tai heidän jälkeläistensä ei tarvinnut lähteä sotaan, jos sellainen tilanne syntyi, vaan ruotusotilaat menivät heidän puolestaan. Jos sotilas kuoli asepalveluksessa, kaatuneen sotilaan perheen oli pakko muuttaa torpasta tehdäkseen tilaa uudelle sotilaalle. Perhe saattoi joutua suuriin vaikeuksiin joutuessaan kodittomaksi lyhyellä varoitusajalla.

Alajepuan sotilastorpassa ehti asua yhdeksän sotilasta perheineen. Museossa on näytteillä luettelo asukkaista. Viimeinen sotilas, Bertil Tammelin, kaatui Nummijärvellä vuonna 1808 ja hänen perheensä asui torpassa vuoteen 1811. Tämän jälkeen torpparit asuttivat tupaa. Torpparit saivat asua tuvassa ja viljellä talonpojalle kuuluvaa maata. Vastineeksi torppari teki taksvärkkiä eli päiväurakkaa; hän siis työskenteli talonpojalle tietyn määrän päiviä vuodessa.

Viimeiset torpparit, Gustav ja Sanna Bärs, muuttivat torppaan vuonna 1900. Torpassa asuttiin 1950-luvulle saakka, ja torpassa on säilytetty senaikainen sisustus. Forsby-Ytterjeppo hembygdsförening -kotiseutuyhdistys ryhtyi hoitamaan tupaa 1980-luvulla kaupungin lahjoitettua sen yhdistykselle.

Alueella on myös vuoden 1603 hirsinen niittylato. Se on harvinaisen vanha lato ja ainoa laatuaan, ainakin lähialueella. Tilaan kuuluu myös navetta.

Sotilastorppa sopii vierailukohteeksi koululuokille, joilla on tapana vierailla alueella kerran vuodessa tutustumassa entisajan elämään torpassa. Sotilastorpan lähellä on Pääskjärven vaelluspolku, jonka varrella voi tutkistella muinaisia hautaröykkiöitä ja pyyntikuoppia.